MESTARIFIILIS :)))

Jos joltain oli vielä mennyt ohi, niin tiedoksi että Chicagossa ollaan STANLEY CUP -MESTAREITA!! ♥

Spoilerivaroitus: Olen tästä erittäin innoissani. :')

Tein Tuukalle kivan pikku kyltin ennen finaalisarjan 5. peliä, en tiedä näkikö mutta tuntui sisäistäneen viestin ;D Jotkut sanoisivat että olen maanpetturi, mutta tälle on myös toinen nimitys: JOUKKUEUSKOLLINEN. Ihan sama vaikka vastajoukkueessa olis 10 suomalaista pelaajaa, Blackhawks vie voiton. ♥

Pelin jälkeen oli ihan uskomaton tunne nähdä toi taululla. Enää 1 voitto :)

Maanantaina 24.6. tiesin jo heti aamusta: Mestaruus oli tulossa. ♥ Koko päivän oli sellainen mukava kutina mahanpohjassa ja itketti iloisesti vähän väliä niin junassa kuin keskellä työpäivää. :)

  
Peliä seurasin haltijakummi Lisan kanssa tuttuun tapaan Palace Grillillä, samassa Blackhawks-teemaisessa ravintolassa jossa tavattiin kauden ensimmäisenä päivänä. Ympyrä sulkeutui niin runollisella tavalla että huh huh. :)

3. erän lopulla oltiin maalin takaa-ajoasemassa, mutta se nyt oli selvää että tasoihin tultaisiin ja vietäisiin peli jatko-ajalle. Tällä joukkueella on tapana tehdä niin. Tasoitusmaali aiheutti hurjan huutomyrskyn. 

Eipä olis kukaan arvannu että vain 17 sekuntia myöhemmin tulis lisää :') Jos reiluja ollaan, niin eihän Tuukka tolle mitään mahtanu. Me vaan ollaan niin parhaita. ♥

Tunnetta ei voi sanoin kuvata. Hetki sitten tappiolla, yhtäkkiä 3-2-johdossa, ja peliä jäljellä 58.3 sekuntia. Sain älynväläyksen laittaa videon pyörimään, ja niinpä mulla on melkein 5 minuutin video todisteena maailman parhaasta hetkestä ja täydellisestä sulamisesta ♥ Itkettiin ja halattiin Lisan kanssa, aivan mahtavaa että pääsin jakamaan sen hetken niin tärkeän ihmisen kanssa :)

STANLEY CUP CHAMPIONS, BABY!!

Andrew Shaw'n (#65) veli (yllä), sisko ja siskon kihlattu seuras peliä samassa paikassa. Huikea sattuma, tosi hienoa että päästiin tollanenkin kokemaan :)

Sitten meillä oli mestaruusjuhlat ♥

Mitä tosta nyt vois sanoa? Oon mä aikasemminkin päässy juhlimaan mestaruutta, mutta tää oli ihan omaa luokkaansa. 2006 HPK toi Pojan kotiin, ja Hämeenlinnan torille kerääntyi noin 10 000 henkeä. Helsingissä 2011 juhlittiin Suomen maailmanmestaruutta, ja ilmeisesti lähemmäs 100 000 ilmestyi paikalle, minä mukaanlukien.

Chicagossa meitä oli reilut 2 miljoonaa. 

Jep.

Se on aika paljon. :) 

Hengasin australialaisen Veran kanssa, joka kotimaastaan huolimatta on kunnon lätkäfani. Tämän kuvan ottoa ennen olimme kiivenneet katulamppuun ottamaan videokuvaa ohi ajaneesta paraatista. :D

Stanley Cup -pokaalin kanssa on sellainen kiva perinne, että sitä jahdataan ympäri kaupunkia ja yritetään päästä koskemaan ja/tai pussaamaan. Tähän mennessä oon vaan nähny noin 10 metrin etäisyydeltä, mutta muuten kyllä koen onnistuneeni... Löysin meinaan itse mestarit. :)

Oli sen verran VIP-bileet että sain odottaa aika kauan sisäänpääsyä, mutta kyllä kannatti! Pokaali oli  jo viety pois, mutta paikalla oli vielä 7 pelaajaa. Kuvassa yläoikealla Marian Hossa ja alavasemmalla Michael Frolik. 

Kotimatkalla taksissa sattui jalkoihin 10 sentin koroilla koko illan seisoskelu, mutta hei - vaikka tekee kipeää, niin ei haittaa :')

Jos joku vielä muistaa, niin pari kuukautta sitten mainitsin, että vaihtovuosi on ollut niin täydellinen että oli enää yks asia joka siitä vois tehdä unohtumattomamman... Se olis täsä ny :)

We are the Champions. ♥

LEE DEWYZE, PUDOTUSPELIT & KESÄKÄMPPÄ

Kesäkuu alkoi aika mahtavissa merkeissä: Lee DeWyze heitti ilmaiskeikan uimarannanpuhdistusprojektin jälkeen ihan keskustan tuntumassa. Upea aurinkoinen päivä, ei tän parempaa vois toivoa. :)

Eturivin paikka :) Tuli taas niin kiitollinen olo kun mietti miten paljon Leen musiikki on vaikuttanu mun elämään. Multa olis jääny niin paljon kokematta jos en olis löytäny voimia purkaa kihlausta. Aika hullua että Lee on kirjottanu biisin joka kuvaa tosi hyvin mun tunnelmia vajaat 3 vuotta sitten...

 
Eipä sitä suhdetta ollu tarkoitettu pelastettavaksi :)

Lee muisti mut edellisen keikan jäljiltä :) Oli aika hienoa ottaa kuva jossa on Michigan-järvi taustalla, koska yhdessä sen biisissä sanotaan "I found this faded picture of you and me on Lake Michigan" :)

Ja sitten perinteiseen lätkäpäivitykseen! Alkaa jotenkin tuntua että mä toistan itseäni, mutta ei mahda mitään kun Blackhawks on vaan maailman paras joukkue :D

Seurasin alkulämmittelyjä ihan jään tuntumassa. Se on ikään kuin perinne. :) Mä kun hengaan United Centerilla aika paljon :D 




Ja alla toisesta kuvakulmasta... Virallisen hovikuvaajan ottamana. Pääsin Blackhawksien facebook-albumiin :D (D:n yläpuolella!)

Pakko hehkuttaa maalivahti Corey Crawfordia, joka on ensinnäkin huipputorjuja, mutta toisekseen myös kiva kaveri. Toews meinas joutua tappeluun vaikka ei tehny ite yhtään mitään, ja Crawford meni nappaamaan riitapukarin toisesta joukkueesta niskalenkkiin kapteenin puolustukseks! Ah, sydän meinas sulaa kun noi on niin ihania :'D ♥
 

Mulla oli seisomapaikkalippu, mutta löysin itelleni kivan pikku kiipeilypuun josta oli vielä hullun hyvät näkymät. Kenenkään pää ei ollu edessä!

Alla vielä demonstroituna kalteva seinämä, jonka päällä nökötin :D Maalijuhlia varten intouduin vielä seisomaan, turvamiehet kävi sanomassa että älä satuta ittees xD En ollu satuttamassa... :D

Voitettiin 4-2, ja johdetaan sarjaa puolustavia mestareita, Los Angeles Kingsiä vastaan 2-0. Ollaan 2 voiton päässä Stanley Cup -finaaleista. Mikäli joltain on mennyt ohi, niin se on isoin juttu lätkässä ikinä. Mulla on lippu 5. peliin :) Nyt on tullu "vähän" sijoitettua noihin lippuihin, eikä yhtään kaduta! Ei tällaista pääse ihan joka vuosi kokemaan. Varsinkaan paikan päällä. Mulla on ollu jo pidempään sellainen kutina, että tässä ollaan menossa loppuun asti. ♥
 

Asiasta toiseen! Mun haltijakummi Lisa (Blackhawksien tosifani) vei mut ruokaostoksille puolalaiseen supermarkettiin, ja sieltä löytyi ihanan tuttuja ruokia :) Jaffakeksit oli eri merkkiä kun Suomessa, mutta muut herkut oli ihan samaa lajia kun K-Marketin hyllyssä! Ostin myös Edam-juustoa, mikä oli Hyvin Jännittävää :D

Mun "kerrostalossa", jos sitä nyt sellaseks voi kutsua, on tollanen kiva vaatimaton kattopuutarha 5. kerroksessa. Ei yhtään hullumpi paikka. ;)

Nyt oli huonekin vihdoin niin siisti että sain kuvan otettua! (Lue: Sotku rajattu kuvan ulkopuolelle.) Huomatkaa Blackhawks-juliste kunniapaikalla. :D

Kyllä tää Chicago on vaan ihana. ♥ Tänne mut on tarkoitettu. Rannalle Lee DeWyzen keikalle aurinkoisena päivänä, United Centeriin pudotuspelejä katsomaan. Kesäisille kaduille kävelemään. Saa tulla kylään sit kun asun täällä pysyvästi :)

MUUTTO

Tää asuis nyt sit Chicagossa :)

Ensin piti tietysti pakata kimpsut ja kampsut. Niitä oli PALJON. 

Muuttokärry oli ihan täynnä, ja tossa ei ees kunnolla näy vasemman alakulman 2 matkalaukkua. Tullessa mulla oli niiden lisäks vaan valtava "käsilaukku". Näyttää kovasti siltä että olen tehnyt jonkin verran ostoksia täällä ollessani. xD

Paljon jäi ihania ystäviä Madisoniin, mutta veikkaan että monen kanssa tiet vielä kohtaa jonain päivänä. :) Ehkä jo tässä kesän aikana jos vaivautuvat Chicagoon kyläilemään! 

Ensimmäiset 5 päivää Chicagossa majailin tavaroineni Harry Potter -nörttikaverin Annan nurkissa, koska en ollut vielä ehtinyt käydä katsomassa asuntoa. Olin kyllä luottavaisin mielin keskustan tuntumaan muuttamassa, koska vuokranantaja oli entuudestaan tuttu.

Kämppä on ihan kivassa rakennuksessa. ;)

Huone ei ole vielä ollut sellaisessa kunnossa että olisin saanut kuvaa otettua :D

Ehdin käydä rannallakin ennen kun sää taas vähän viileni. Ohio Street Beach on ihan keskustan tuntumassa. Ei yhtään paha. ;)

NHL-pudotuspelit on edelleen käynnissä, mikä on Erittäin Jännittävää. Blackhawks pelaa 2. kierrosta Detroit Red Wingsiä vastaan, ja nyt ollaan selkä seinää vasten. Lauantaina (25.5.) oli niin jännät paikat, että oli pakko hankkia viime hetken lippu peliin. Ei maksanu kun sellaset 100 e :DD Tunnelma oli jotain niin huikeeta.

Pääsin todistamaan Toewsin ylivoimamaalia, ja kävi vielä niin hyvin että sain sen videolle. En ees tienny ensin kuka maalin teki, mutta huuto tuli kovaa ja korkealta :DD

Oli hyvä peli. ♥ Voitettiin 4-1, ihan mahtava tunnelma :) Koko areena eli reilut 22 000 ihmistä oli täysillä mukana. Tollasta jos pääsee katsomaan niin sitten mennään eikä meinata! Varsinkin torstain tappion jälkeen oli ihana nähdä kun pojat palas ruotuun ja pelas omaa peliään, sitä samaa jolla saavutettiin runkosarjan ykkösen paikka. Lätkää parhaimmillaan. :)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

KESÄ JA KÄRPÄSET :)

Hehe, vitsivitsi. Ei täällä mitään kärpäsiä oo :D Vielä ainakaan. Kop kop.

Madisonissa enää viikko jäljellä! Hullua miten äkkiä vuosi on menny. Vastahan mää tulin tänne :) Mutta jos joltain on mennyt ohi, niin nythän pääsi käymään niin että löysin Chicagosta kesätöitä ja viihdyn siellä heinäkuun loppuun asti <3 Alan taas vaihteeks feissaamaan, tällä kertaa (tyttö)lasten pakkoavioliittoja vastaan. Jännä nähdä miten feissaaminen Chicagossa eroaa suomesta. Noin niinkun ennakko-odotuksena ainakin kuvittelisin että porukkaa on pikkusen enemmän liikkeellä. ;)

Ai hei, kävin tossa pyörähtämässä Minnesotan puolella kattomassa vähän NHL-pudotuspelejä :D Blackhawks - Minnesota Wild. Toi peli hävittiin, mutta sarjaa johdetaan 3-1 ja luotto on kova että tää hoidetaan kotiin 5. pelissä.

Tunnelma oli ihan huikea, tykkäsin Wild-fanien asenteesta :) Ei yhtään kattonu pahasti vaikka mulla oli Blackhawks-pelipaita päällä, ja ne oli ihan täysillä mukana kannustamassa omiaan. 

Mikko Koivu on Wildin kapteeni, oli kiva päästä sekin näkemään livenä. Ei se kyllä silti vedä vertoja meidän Toewsille ;) Ja Toewsista puheenollen, herran nimmari komeilee tätä nykyä mun pelipaidassa <3

 
Kannatti mennä ajoissa St. Pauliin, meillä oli aikaa katella ympärille ja satuttiin löytämään joukkueen hotelli parin korttelin päästä areenasta :D Hetki saatiin odotella, mutta kyllä kannatti <3 Ei taida ihan joka tytöllä olla tällasia matkamuistoja vaihtovuodelta :)




Täällä alkaa olla ihan kesä! +20 astetta ja aurinkoista, ei valittamista. Täytyy mennä rannalla loikoilemaan viikonloppuna. Mulla ei oo kun pari esseetä kirjottamatta, yhteensä 10 sivua. Siihen ei kauaa mene 2,0 rivivälillä :)

Saa hei muuten kommentoidakin. :)

LEE DEWYZE <3

19.4. oli yks vaihtovuoden ehdottomista kohokohdista: Lee DeWyzen keikka ♥ Tän ihmisen takia oon täällä :))) Lee voitti American Idolin 2010 ja muutti mun elämän suunnan. Sen musiikin ansioista pystyin jättämään taakseni pitkän parisuhteen, jonka takia en edes vakavissani harkinnu vaihtoon lähtöä. Leen takia halusin Chicagoon että voisin mennä sen keikalle, ja 2,5 vuotta sen ensimmäisen ajatuksen jälkeen unelma kävi toteen :)

Keikka oli jotain ihan uskomatonta. Itkin melkein koko ajan :'D

Yllä Hallelujah, jonka Lee laulaa paremmin kun kukaan muu ikinä. Sanonpa vaan. :)

Itse keikan jälkeen tuli vielä suurempi kohokohta: pääsin takahuoneeseen tapaamaan Leen ♥

Uskomatonta mutta totta: sain kertoa sille kasvotusten että oon vaihdossa sen ansiosta :) Ja että rakastan Chicagoa ja muutan sinne 2015 kun saan maisterin tutkinnon kasaan :) Lee oli älyttömän mukava! Sain varmaan 5-10 halausta, menin sekaisin laskuissa x)

Tuntuu tosi absurdilta että oon päässy tekemään ja kokemaan niin paljon upeita asioita tän vuoden aikana, ja kiittämään Leetä henkilökohtaisesti kaiken tän mahdollistamisesta. Mulla on ilmeisesti PALJON hyvää karmaa, koska kuka oikeesti pystyy elämään unelmiaan tällasessa mittakaavassa? Jotkut tietää paremmin kun toiset että tästä miehestä on aikanaan puhuttu ja paljon, ja NHL-lätkää on odotettu kun kuuta nousevaa, ja Chicagoon on hinguttu kieli pitkällä, ja ja ja. Olis pitäny tehdä unelmalista ennen lähtöä, siltä listalta olis meinaan monta kohtaa tullu ruksittua yli :)

Ei kai tässä enää paljon enempää voi toivoa vaihtovuodelta. Tai no yhtä pienen pientä (eli SUUREN SUURTA) juttua vielä, mutta parin kuukauden päästä sekin voi olla lähellä :) Mutta en halua puhua siitä :D

Toivottavasti tästä saa jonkunlaista kuvaa siitä, millaista mulla on ollu täällä, näiden unelmien keskellä eläessä. Ihan varoituksen sanana tässä vaiheessa kevättä: en oo ihan sama tyttö kun olin elokuussa Suomesta lähtiessäni. Toivon että jaksatte olla kärsivällisiä mun kanssa kun taas nähdään :)

KEVÄTLOMA (PARAS LOMA IKINÄ)

Kevätloma ansaitsee runsaskuvaisen postauksen, koska se oli paras loma ikinä :) Reissasin bussilla Madisonista Chicagon, Clevelandin ja Pittsburghin kautta New Yorkiin, jossa tuli tällainen ihana tyttö vastaan <3 

Pyörittiin Niinan kanssa ympäri Manhattania 4 päivän ajan, tuli nähtyä vaikka mitä! Käytiin ihan pikkuisen ostoksilla :D Ja käveltiin PALJON. Siellä oli jo kevät ja pääsin laittamaan Converset jalkaan, mutta ne vähän puristi kun en ollu moneen kuukauteen käyttäny.

YK:n päämajalla oli käynnissä naisten oikeuksiin liittyvä kokous, jonka takia alunperin päätin Nykiin asti lähteä. Kävin sitten loppujen lopuks vaan kahdessa paneelissa (Naisiin kohdistuva väkivalta konfliktinjälkeisissä tilanteissa & Naisten oikeuksien puolustajat), koska oli niin paljon muutakin nähtävää Niinan kanssa :)
 

 Käytiin Times squarella ja siellä oli Ricky Martin. Lähetti äidille terveisiä :D <3






Alla Niinan ja koulukaveri Cecilian kanssa Times Squarella :)

Ground Zerolla oli tosi painostava ilma. Toi torni on siis uus 1 WTC, entisten kaksoistornien paikalla. Siellä tuli ihan tukala olo, ihan kun olis ollu parvi ankeuttajia ympärillä... Jotenkin vaan pysty tuntemaan että siellä on tapahtunu jotain tosi kamalaa.

Keskuspuisto oli seuraavana päivänä vähän valoisampi paikka! Taustalla näkyy luistinrata ja kaikkia kuuluisia rakennuksia, kai :D En minä niitä tunnista kun ei ne oo Chicagon maamerkkejä x) Turistioppaani Niina vastaa mielellään lisäkysymyksiin.

Chrysler Buildingista sain näin kivan kuvan! Aika tyylikäs, vaikka itse sanonkin.


New Yorkista suunnattiin sitten samaa reittiä takaisin Chicagoon. Bussimatkalla oli pari pysähdystä ja kyllä siinä kesti, mutta loppujen lopuks ihan hyvä reissu ja halpa kun mikä :D


Chicagossa yövyttiin näin päheässä yksityisasunnossa sohvasurffaamalla:

Käytiin syömässä Blackhawks-ravintolassa mun haltijakummin Lisan kanssa :) Ihan mahtavaa että pääsin näyttämään Niinalle kaikkia "mun" paikkoja ja ihmisiä <3 Helpottaa varmaan kummasti kotiinpaluuta sit aikanaan kun joku on oikeesti nähny millasissa paikoissa hengaan täällä!
 

Käytiin "vähän" tanssimassa kans. Tietysti parhaalla vippiklubilla, ja seuraavana iltana toisessa paikassa jonon ohi. ;) Oon alkanu hurjaks täällä :DD

 

Äiti käski ottamaan kuvan jonkun ison rakennuksen juurelta, joten yllä sitä tönötetään John Hancock-tornin edessä!

Ja tässä näkymä 96. kerroksen vessasta :D 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin :) Suurkiitokset vielä ihanalle Niinalle, oot parasta matkaseuraa ♥

♥ KIILTÄVIÄ VOLVOJA & NHL-JÄÄKIEKKOA ♥

Viimeisin Chicagon-reissu oli aivan huikea! Siitä on nyt jo viikko, oli vähän kiireitä :D Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Perjantai 15.2. oli ihan parhaita päiviä ikinä.  Pitkä päivä, mutta täynnä kaikkea mahtavaa joten ei haitannu :) Olin Chicagossa 6:n aikaan aamulla ja menin suoraan salille, koska olen hullu. Ja toisekseen koska se oli viimenen kerta kun pystyin käymään ennen kun salikortti meni umpeen. Sain otettua kivat päikkärit kaverin luona ennen kun suuntasin Chicago Auto Show'hun.

Menin sinne ihan vaan Volvojen takia :D Mukavasti meni parikymmentä minuuttia niitä silitellessä xD Ne oli niiiiin nättejä ja kiiltäviä. Ah. <3 Ehdin hetkeks istahtaa pariin niistä (C60 ja S80, yllä) ja olisin voinu jäädä sinne asumaan. Sit kun muutan Chicagoon niin tarvin ehdottomasti kansainvälisen ajokortin, että voin hankkia kiiltävän Volvon ja siihen Blackhawks-kilvet :DD

IHANA. <3 Voisin melkein mennä tollasen kanssa naimisiin. Ton tai XC70:n. Ei ehkä kuitenkaan ton värisen. Sellanen burgundinpunainen metallivärinen olis aika kiva. Tai musta jos se on XC90 (yllä).

Autonäyttelyn jälkeen hyppäsin bussiin ja sitten toiseen bussiin ja tapasin haltiakummini Lisan Blackhawks-ravintolassa. Syötiin terveellisesti (eli ei :D) ja sitten suunnattiin United Centerille Blackhawksien peliin :))) 

Olin "ihan pikkusen" herkässä mielentilassa kun päästiin perille. Olin odottanu niin kauan että pääsen sinne, se oli jotain ihan uskomatonta. ♥ Mentiin ihan jään lähelle ja minä vähän itkin :') Ja sitten lopetin ja myöhemmin itkin vähän lisää. Koska siellä oli vaan niin hyvä olla. ♥

 

Welcome to the Madhouse :))) Tervetuloa kotiin ♥ Madhouse suomentuu hullujenhuoneeksi, aika osuva nimitys koska koko areena sekoaa kun Blackhawks tekee maalin :D Ylhäällä kiekko putoamassa jäähän ekan erän alussa.

Taas oli tupa täynnä :) Ihan tajutont tunnelma. Haha, musta jopa tuntui hetken että menee taju parin maalin jälkeen :DD Hypin ja huusin tavalliseen tapaan aika railakkaasti, mutta tais olla turbovaihdekin päällä koska hetken aikaa huippas ja kerran näkö sumeni hetkeks xD En yhtään liioittele kun sanon että oli tajunnanräjäyttävä kokemus! Voitettiin 4-1.

ÄNÄRI. Ei muuta. :D

Alla video maalijuhlasta :) Toi halli oikeesti RÄJÄHTÄÄ. Ja Chelsea Dagger on ehkä maailman paras maalilaulu ikinä. ♥ Äänet täysille kun katotte :)

En pysty sanoin kuvailemaan miten täydellisen oikeelta United Centerillä olo tuntuu. Mun tähänastisen elämän parhaimpiin hetkiin kuuluu Kerhon mestaruus -06 ja Suomen MM-kulta 2011, mutta Blackhawksien pelissä joka ikinen hetki tuntuu samalta. ♥ Maailman paras tunne. ♥

Ens perjantaina sama uudestaan. ♥

VAGINAPÄIVÄ

Tänä vuonna en viettäny ystävänpäivää, enkä myöskään Valentine's Daytä. Mun teemana oli V-Day eli Vaginapäivä, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Osana kansainvälistä One Billion Rising -liikettä me järjestettiin flash mob koulun ruokalassa! Se oli ihan mahtavaa :))) (Äiti, paina nuolesta niin saat videon pyörimään :D)

Meitä piti alun perin olla enemmän tanssimassa, mutta pärjättiin ihan hyvin pienelläkin porukalla :) Oli tosi siistiä yhdistää tanssiminen ja naisten oikeudet. Nyt huvittais järjestää flash mobeja vaikka joka päivä :D Vanhoja luita kyllä vähän kolottaa, mutta kyllä se tästä ;)

Meillä oli pöytä (tuolla taustalla) iltapäivällä näytetyn dokumenttielokuvan mainostusta varten. Oli hauska toivottaa ohikulkijoille Hyvää Vaginapäivää (Happy Vagina Day) ja seurata reaktioita :D Tulipahan rikottua tabuja ja hiljaisuutta naisiin kohdistuvan väkivallan ympärillä! Elokuvaa tuli kattomaan mukavasti porukkaa, ja sen jälkeen meillä oli hyvää keskustelua. Olin yks tapahtuman pääjärjestäjistä ja pääsin jakamaan tietouttani aiheesta, tykkäsin tosi paljon :)

Nyt kun oon päässy taas mukavasti sisuuntumaan naisten oikeuksien loukkauksista, oon tosi onnellinen että pääsen vihdoin huutamaan kunnolla... Huomenna meen mun ekaan NHL-peliin :))) Tätä on odotettu :D Perusteellista raporttia voi siis odottaa viikonlopun aikana!

ETUOIKEUS

Sain just Rotu & Etnisyys -kurssin kotitehtävät tehtyä, ja tuli polttava tarve kirjoittaa siitä, miten oon päätyny Yhdysvaltoihin asti opiskelemaan. Toivottavasti tää herättää ajatuksia vaikka et malttais kommentoida.

Olin jo ennen vaihtoon lähtöä tietoinen siitä, että oon tosi onnekkaassa asemassa kun pystyn opiskelemaan ulkomailla, mutta täällä ollessa mun ymmärrys siitä, miten pääsin tänne asti on syventyny ihan valtavasti. En todellakaan oo ansainnu paikkaani pelkästään kovalla työllä: tosi iso osa mun menestyksestä liittyy suoraan asioihin, joihin en oo pystyny ite vaikuttamaan.

1. Kansalaisuus. Mä satuin onnekseni syntymään suomalaiseen perheeseen, ja ihan vaan olemalla olemassa "ansaitsin" ihan älyttömät etuudet. Terveydenhuolto, sosiaalietuudet, huippuluokan ilmainen koulutus. Tällaset asiat tuntuu suomalaiselle ihan itsestäänselviltä, mutta Jenkeissä saa ihan erilaisen näkökulman. Ilman sairasvakuutusta, joka puuttuu miljoonilta vähävaraisilta amerikkalaisilta, on turha toivoa saavansa hoitoa. Valtion tuet on ihan älyttömän byrokratian ja kelpoisuusvaatimusten takana, ja sittenkin aika mitättömiä. Ja yliopistojen lukukausimaksut on jotain niin järjetöntä. Mulle MAKSETAAN siitä, että hankin korkeakoulututkinnon! Moni valittaa että opintotukea annetaan liian vähän, mutta hei, opintotukea ANNETAAN ILMAISEKSI että opiskelijat pystyy maksaan vuokran ja syömään. Ei muuten oo kovinkaan yleistä ympäri maailmaa.

2. Rotu / etnisyys. Harvempi tulee ajatelleeks valkoista "rotuna", mutta rotu se valkoinenkin on. Koska mä oon valkoihoinen, mulla on valtava etuoikeus siinä, että en oo ikinä joutunu kyseenalaistamaan itseäni. Mun ihonväri on "normaali", keskiverto, tavallinen. Muut värit on poikkeavia, erilaisia, eksoottisia. Suomessa kaikki on niin hiton valkoisia että rotua / etnisyyttä tulee ajatelleeks yleensä vaan kun joku vastaantulija näyttää erilaiselta kun itse. Se en oo ikinä minä jota tuijotetaan tai jota pidetään erilaisena vaan sen takia että iho on tietyn värinen tai silmät tietyn muotoiset. Mutta kaikki me ollaan ihmisiä ulkonäöstä riippumatta. Omasta etuoikeutetusta asemasta käsin voi olla vaikea huomata miten paljon on hyötyny elämässä rodun /etnisyyden takia, ja miten paljon huonompaan asemaan joku muu on joutunu alusta lähtien. Jenkeissä on käyny tosi selväks, että muut kun valkoihoiset on lähtökohtaisesti heikommalla pohjalla ja jatkuvan syrjinnän kohteina. Ne asuu huonommilla alueilla, saa pienempää palkkaa ja koulutuksen taso on huomattavasti heikompaa. Ihan vaan sen takia että ne näyttää erilaiselta kun valkoihoinen valtaväestö.

3. Sukupuoli. Oon siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että koen hyötyneeni sukupuolestani enemmän kun kärsiny, erityisesti koulutuksessa. Oon aina ollu se stereotyyppinen kiltti tyttö, joka tekee läksynsä ja tulee toimeen opettajien kanssa. Suomalainen koulujärjestelmä suosii tyttöjä siinä mielessä, että tohon muottiin sopivien on helppo edetä ja pysyä huipulla. Oon ite ollu ala-asteelta tähän päivään asti luokan parhaimmistoa, koska oon oppinu "oikean" opiskelutavan ja noudattanu sitä. 




Nää etuoikeuden muodot (ja tässä oli vaan pari) on tottakai yhteydessä keskenään, ja on yhdessä vaikuttanu siihen, mihin oon päätyny elämässä. On se helppoa olla suomalainen valkoihoinen nainen. Jos olisin esimerkiks tummaihoinen somalialaistyttö, osaisin tuskin edes lukea ja mun sukupuolielimet olis silvottu vuosia sitten kulttuuriperinteiden takia. Ei hyvä. :P

Voisin helposti kärsiä valkoihoisen naisen syyllisyydentunteesta, mutta se nyt ei oo hirveen hyödyllistä. Ennemmin oon kiitollinen kaikesta siitä, mitä oon saanu, oli se sitten itse ansaittua tai ilmaiseks saatua. Ja koska oon näin onnekkaassa asemassa, koen että mulla on vastuu antaa takaisin niin paljon kun ikinä pystyn. Naisten oikeuksiin erikoistumalla pystyn hyödyntämään kaikkea, mitä mulla on, ja tekemään töitä sen eteen, että muidenkin ihmisoikeudet toteutuu yhtä hyvin taustasta riippumatta.

Jos tää sai aikaan omantunnontuskia, kiitollisuutta, mitä vaan ajatuksen alkuja, niin hyvä. Jos haluat tämän seurauksena tehdä jotain hyödyllistä, lahjoita Amnestylle ;)

LUNTA!

Vihdoinkin :)))

LUNTA! LUMIENKELEITÄ!!

Kiva saada vihdoin käyttöä toppahousuille :D Suomalaiset osaa pukeutua oikein lumessa peuhaamista varten! Isojen lumikasojen päälle kiipeäminen on aikamoista extreme-urheilua.

Saatiin aikaan kansainvälinen lumisodanpoikanen, mutta päätettiin että ollaan mieluummin kavereita koska sota on tyhmää :) Suomalais-ranskalais-tshekkiläistä yhteistyötä parhaimmillaan!

Kevätlukukausi on alkanu tosi kivasti. Mun lukujärjestyksestä löytyy ranskan kakkoskurssi, Naiset & yhteiskunta sekä Rotu & etnisyys. Paljon läksyjä ja projekteja sun muita, mutta aiheet on tosi mielekkäitä, joten kyllä siitä selviää :) Naiset ja yhteiskunta -kurssin puitteissa pääsen järjestämään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista tempausta ystävänpäivälle, siitä tulee jotain aika huikeeta! En voi vielä kertoa siitä enempää koska siihen liittyy yksi salajuttu x)

Saa hei muuten kommentoidakin... :D Vaikka tää nyt oli ehkä vähän tällanen turhempi postaus. Mutta viikonloppuna taas Chicagoon, Super Bowl -viikonloppu edessä! Jännää :)

Ah, että elämä voi olla ihanaa. :)))

Joululoman viimeset 2 viikkoa Chicagossa oli (yllättäen) jotain niin mahtavaa. Mulla oli lyhyt "akateeminen harjoittelu" Amnestyn paikallistoimistolla, ja tykkäsin tosi paljon. Sain kerrankin rauhassa keskittyä lukemaan naisten oikeuksista. Lukukauden aikana on niin paljon läksyjä että ei vaan ehdi. Mutta nyt pääsin lukemaan raiskauksesta sodankäynnin välineenä sun muista "hauskoista" teemoista, ja sain taas hyvän feministisen raivon päälle!

Vieressä 1 N LaSalle Building, jossa Amnestyn toimisto sijaitsee. Pääsin harjoittelun aikana myös tutustumaan paikallisiin naisten järjestöihin, ja niitä on muuten ihan älyttömästi! Suurinta mielenkiintoa herätti Rape Victim Advocates, joilla on ihan mahtava raiskauskriisineuvojakoulutus. Siinä pääsee 60 tunnin koulutuksen jälkeen päivystämään sairaalaan/terveyskeskukseen, ja tukemaan raiskauksen uhreja heti alusta lähtien.
Toi olis niin mun juttu. Ikävä kyllä koulutukset on keskellä viikkoa, jolloin mä oon Madisonissa, ja päivystysvuoroihin pitää sitoutua vuoden ajaks. Tosi mielelläni tekisin niin, mutta täytyy odottaa siihen että on maisterin tutkinto kasassa ja oon pysyvästi käytettävissä.

Yllä olevat iltamaisemat on John Hancock -tornin 96. kerroksesta, jonne pääsee ilmaseks! EI PAHA. Väkisinkin tulee tippa linssiin kun kattoo noita kuvia :') Mun kaupunki on maailman kaunein ♥

Tiedättekö mikä muu on kaunista? NHL-JÄÄKIEKKO. Ja Blackhawksien faniyhteisö. 

Seurasin kauden avauspeliä pienessä Blackhawks-ravintolassa ihan United Centerin lähellä, ja kaikki oli niiiin ihania ja ystävällisiä. Tästä porukasta tulee mun paikallinen perhe :)

Lisa oli tosi mukava! Todellinen lätkäfani, kausikorttilainen 34. kautta ja omistaa 150 pelipaitaa :D Juteltiin kaikkea suomalaisista pelaajista ja lätkästä ja elämästä ylipäätään. Taisi löytyä ystävä loppuelämäks. :)

Ai niin... Huomatkaa allekirjoittaneen erittäin tyylikäs Toews-pelipaita ;)


Blackhawks on voittanu 4 ekaa peliään, 3 varsinaisella peliajalla ja viimeisimmän jatkoajalla. Mulla on tosi hyvä olo meidän joukkueen suhteen. :) Pojat pelaa niin nättiä kiekkoa että!

Oon tosi tyytyväinen että kausi vihdoin alkoi vaikka sitä saatiin odottaa ihan luvattoman kauan, koska nyt oon niin hiton onnellinen että ei mitään rajaa. En voi sanoa että tajusin vasta äskettäin miten paljon kaipasin lätkää, koska hajoilin heti työsulun alusta lähtien tän takia. Sen voin kyllä sanoa että arvostus ja rakkaus lajia kohtaan syveni entisestään. Lätkä ei oo todellakaan oo mulle "vaan lätkää", lätkä on ELÄMÄ. ♥

Viimeset pari päivää oon palaillu arkeen Madisonissa, mutta pää pysyy mukavasti pilvissä lätkän ansiosta. Koulunkäynnin lisäks en hirveesti ajattele muuta. Ennemmin keskityn siihen, mikä tekee mut onnelliseks, kun palaan joulukuun tunnelmiin. Ei meinaan ollu kivaa. Joten jos joku kysyy niin änäri on tällä hetkellä maailman paras juttu :)

OI IHANUUTTA :D

Juonipaljastus: Nyt on luvassa kuvia tuutin täydeltä :D

  
Oon nyt seikkaillu Chicagossa reilut 3 viikkoa putkeen, ja koko ajan löytyy uusia ihania paikkoja. Yllä olevan valohökötyksen näen bussimatkalla kotiin joka päivä, se oli niin nätti että oli pakko käydä vähän kuvailemassa :)
 

Tässä on hippikommuunin keittiö! Se on ihan mahtava. Jos katsoo oikein tarkkaan niin pystyy erottaan mun Blackhawks-mukin, se on roikkuvan hedelmäkorin alla pikkusen vasemmalla :D
 

Tähän maisemaan ei vaan voi kyllästyä ♥ Katselin tätä niin kauan kuvista ennen lähtöä, ihanaa että nyt voin mennä koska vaan keskustaan ja ottaa omat kuvani :))

Uutena vuotena olin taas itekseni bilettämässä. Onneks oon niin sosiaalinen että löydän helposti kavereita :)

Ja vitsit, oon näköjään myös aikamoinen tekniikan ihmelapsi kun hoksasin vihdoin että kuvien ei oo pakko olla keskellä sivua! Hyvä Jenna :DD

 

Cubby Bear -baari jossa vietin uuttavuotta on Wrigley Fieldiä (Cubsien kotikenttää) vastapäätä, ei siis yhtään pahalla paikalla :) Siellä oli Jump Smokers esiintymässä, musiikki oli koko illan ihan mahtavaa!
 

Sitten minulla oli synttärit ja olin näin söpö.

Tänä vuonna ei ihme kyllä tullu ikäkriisiä! Vaikka täytin sentään 25 ekaa kertaa. (Jatkossa en ajatellut vanheta yhtä nopeasti kuin tähän asti.)

Kävin synttäreiden kunniaksi ostoksilla Victoria's Secretillä, edellisestä kerrasta kun olikin jo ainakin pari viikkoa... :D Ja lounaaksi Giordano'sin pizzaa, jota riitti vielä kahtena seuraavanakin päivänä.

Tiedättekö muuten minkä ihanan lahjan sain reilun vuorokauden myöhässä? Se oli ehkä vuoden tärkein uutinen joten olette varmaan jo tietoisia että ÄNÄRI ALKAA IHAN KOHTA ♥ Kyllä sitä lätkää saatiinkin odottaa! Ekat vahvistukset tuli Twitteriin kello 4:n jälkeen sunnuntai-aamuna (6.1.), olin just tullu kotiin tanssimasta ja näin ne ihan ekojen joukossa :) En meinannu millään uskoa, oon niin kauan elätelly toivoa ja odottanu. Mutta totta se on :)

Kiekko putoaa jäähän 19. päivä. Blackhawks aloittaa vieraissa, ja on kotona ekan parin viikon aikana vaan pariin otteeseen, koska Disney on Ice ja Lady Gaga valtaa United Centerin. Mun eka NHL-peli livenä tulee olemaan 15.2. San Jose Sharksia vastaan. Voitte varmaan arvata että oon aika innoissani x)

Mulla on pelipaitakin nyt hankittuna, kuvia luvassa myöhemmin ;) Voitte heittää villejä veikkauksia kenen nimi on selässä :D

Pakko vielä hehkuttaa näitä Chicagon jouluvaloja. Lunta täällä ei oo ollenkaan, mutta valoja kylläkin vaikka muille jakaa! Näitä on ihana katella kun iltaisin alkaa hämärtyä :)

Järjettömän upea iltamaisema Navy Pierin maailmanpyörästä käsin ♥ Jotain niin kaunista :) Ja ei voi kun todeta että huipulla tuulee :DD Haha. Koska Chicago on "Tuulinen kaupunki". Lempinimi tuli kyllä alunperin politiikasta, mutta kyllä täällä oikeesti tuulee ihan kiitettävästi.

On ollu jo pidempään tarkoitus käydä luistelemassa Millennium Parkissa, ja nyt vihdoin ehdin! Siellä oli JÄÄKONE ja se oli hyvin jännittävää :D

Aluks meno oli vähän huteraa, ja kiersin radan kaverini Annan käsikynkässä. Nilkkoihin sattu jne jne. Mutta pääsin aika äkkiä hyvään vauhtiin kun sain vähän tuntumaa jäähän, ei olis arvannu että en oo luistellu varmaan lähemmäs 9 vuoteen :) Täytyy päästä pian uudestaan jäälle, oli ihan mahtavaa!

Lopuksi vielä mainittakoon että ÄNÄRI. :D