Jotain niin täydellistä.

Chicago. Koti. ♥ Tää kaupunki on niin kaunis, ja tänään oli ihana päivä. Lunta on vihdoin tullu ainakin muutaman sentin verran, ja kun lähdin kotoa hippikommuunista keskustaa kohti, niin tuiskutti vähän lisää. Kävin Victoria's Secretillä ja yks tosi mukava myyjä tunnisti mut, alan olla vakioasiakas :D Huikkas ovella perään että "Pidä hauskaa, Miss Jenna" :)

Kävelin taas omaks ilokseni kaupungilla ja päädyin yllättäen Millennium Parkiin ja Beanille :)

Ton jälkeen menin kuntosalille ja zumbaamaan. Sain 2 kuukauden jäsenyyden nettitarjouksena, noin 25 euroa. Kuntosali on VALTAVA ja zumbatunnit on ihan huikeita! Olin ehtiny kotimatkalla vaan parin korttelin päähän kun sattumalta osuin uuden bussin reitille, hyppäsin kyytiin ja löysin taas uuden tavan päästä kotiin.

Oli aivan ihana olo kun pääsin perille. Tällaista mun elämän kuuluukin olla, tää tuntuu niin oikealta. Toi ei välttämättä kuulosta mitenkään erikoiselta, kyllähän niitä kauppoja, puistoja ja kuntosaleja löytyy ihan joka paikasta. Mutta täällä ne on maailman upeimman kaupungin keskustassa, ja tää kaupunki on täynnä elämää. Oon alunperin pikkukaupungin tyttö, mutta ihan tavallinen elämä ei oo mua varten. Täällä voin olla mitä tahansa haluan. Täällä kaikki on mahdollista. ♥

Aion ottaa kaiken irti tästä joululomasta että jaksan kevätlukukauden Madisonissa. Nyt pääsen kokemaan sekä arkea että juhlaa Chicagossa, näkemään millaista täällä on elää. Nää viikot tulee kannattelemaan mua pitkään kun odotan että pääsen tänne pysyvästi. Nyt vaan hengitellään ja nautitaan joka hetkestä. :)

Niin joo, pääsin tässä välissä kokemaan myös amerikkalaisen joulun!

Vietin joulua koulukaverini Cecilian perheen luona. Kovasti samanlainen porukka kun mun äidin puolen suku, mutta isompi ja meksikolainen :D Oli tosi kiva päästä jouluks perhekokoontumiseen, vaikka kyseessä ei ollukaan oma perhe. Sain kyllä skypettää lähisuvun kanssa jouluna, oli ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa :) Ens jouluna lupaan olla kotona! (Uudestavuodesta en sano vielä mitään.)

Ihanaa vuotta 2013 kaikille jotka tätä jaksaa lukea! :)

Ei jaksa.

Nyt alkaa tulla seinä vastaan Madisonin kanssa :(

Kaikille on varmaan jo tullu selväks että olisin mieluummin Chicagossa. Oon onneks päässy käymään joka toinen viikonloppu koko syksyn ajan, mutta se ei vaan enää riitä. En tiedä onko riittäny tähänkään asti. Muutaman päivän ajan on aina hyvä fiilis viikonloppureissun jälkeen, mutta puolivälissä iskee usein koti-ikävä. Ei Suomeen, vaan Chicagoon. Oon löytäny paikkani maailmassa ja tuntuu tosi pahalta olla niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. :(

Nyt jo huolestuttaa miten selviän keväästä. Joululoma kestää onneks kuukauden ja mulla on perjantait vapaita kevätlukukaudella, joten voin lähteä jo torstai-iltana ja tulla takas myöhään sunnuntaina. Mutta tuskin pystyn reissaamaan edestakaisin joka viikonloppu. Tiedän että oon ihan älyttömän onnekas kun pystyn ylipäätään opiskeleen Yhdysvalloissa ja tuntuu kiittämättömältä valittaa, mutta kun on vaan paha olla :(

Kun olis edes lätkää niin helpottais kummasti. Ei olis varmaan tätäkään "kriisiä" tullu vastaan. Alamäki lähti siitä, kun Chicago Bears hävis pelinsä jatkoajalla, tasoitettuaan ensin pelin ihan viimeisellä sekunnilla. Tiesin että ketään ei joko kiinnosta tai sit ne on vahingoniloisia koska paikallisjoukkue meni just ja just meidän (=Bearsien) ohi sarjataulukossa. Tässä vaiheessa kautta sillä alkaa olla oikeesti merkitystä, koska vaan lohkon voittaja menee varmuudella playoffeihin. Täällä on vaan niin yksin ton jenkkifutiksen kanssa. Ja jos NHL olis alkanu ajallaan tai edes reippaasti myöhässä tähän mennessä, mun ei tarvis välittää yhtään niin paljoo ja tappiot ei myöskään kolahtais yhtä pahasti.

Viitsisittekö mitenkään kirjottaa Joulupukille että hoitais ton työsulkuhomman kuntoon? Arvostaisin sitä kovasti. <3