Sain just Rotu & Etnisyys -kurssin kotitehtävät tehtyä, ja tuli polttava tarve kirjoittaa siitä, miten oon päätyny Yhdysvaltoihin asti opiskelemaan. Toivottavasti tää herättää ajatuksia vaikka et malttais kommentoida.
Olin jo ennen vaihtoon lähtöä tietoinen siitä, että oon tosi onnekkaassa asemassa kun pystyn opiskelemaan ulkomailla, mutta täällä ollessa mun ymmärrys siitä, miten pääsin tänne asti on syventyny ihan valtavasti. En todellakaan oo ansainnu paikkaani pelkästään kovalla työllä: tosi iso osa mun menestyksestä liittyy suoraan asioihin, joihin en oo pystyny ite vaikuttamaan.
1. Kansalaisuus. Mä satuin onnekseni syntymään suomalaiseen perheeseen, ja ihan vaan olemalla olemassa "ansaitsin" ihan älyttömät etuudet. Terveydenhuolto, sosiaalietuudet, huippuluokan ilmainen koulutus. Tällaset asiat tuntuu suomalaiselle ihan itsestäänselviltä, mutta Jenkeissä saa ihan erilaisen näkökulman. Ilman sairasvakuutusta, joka puuttuu miljoonilta vähävaraisilta amerikkalaisilta, on turha toivoa saavansa hoitoa. Valtion tuet on ihan älyttömän byrokratian ja kelpoisuusvaatimusten takana, ja sittenkin aika mitättömiä. Ja yliopistojen lukukausimaksut on jotain niin järjetöntä. Mulle MAKSETAAN siitä, että hankin korkeakoulututkinnon! Moni valittaa että opintotukea annetaan liian vähän, mutta hei, opintotukea ANNETAAN ILMAISEKSI että opiskelijat pystyy maksaan vuokran ja syömään. Ei muuten oo kovinkaan yleistä ympäri maailmaa.
2. Rotu / etnisyys. Harvempi tulee ajatelleeks valkoista "rotuna", mutta rotu se valkoinenkin on. Koska mä oon valkoihoinen, mulla on valtava etuoikeus siinä, että en oo ikinä joutunu kyseenalaistamaan itseäni. Mun ihonväri on "normaali", keskiverto, tavallinen. Muut värit on poikkeavia, erilaisia, eksoottisia. Suomessa kaikki on niin hiton valkoisia että rotua / etnisyyttä tulee ajatelleeks yleensä vaan kun joku vastaantulija näyttää erilaiselta kun itse. Se en oo ikinä minä jota tuijotetaan tai jota pidetään erilaisena vaan sen takia että iho on tietyn värinen tai silmät tietyn muotoiset. Mutta kaikki me ollaan ihmisiä ulkonäöstä riippumatta. Omasta etuoikeutetusta asemasta käsin voi olla vaikea huomata miten paljon on hyötyny elämässä rodun /etnisyyden takia, ja miten paljon huonompaan asemaan joku muu on joutunu alusta lähtien. Jenkeissä on käyny tosi selväks, että muut kun valkoihoiset on lähtökohtaisesti heikommalla pohjalla ja jatkuvan syrjinnän kohteina. Ne asuu huonommilla alueilla, saa pienempää palkkaa ja koulutuksen taso on huomattavasti heikompaa. Ihan vaan sen takia että ne näyttää erilaiselta kun valkoihoinen valtaväestö.
3. Sukupuoli. Oon siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että koen hyötyneeni sukupuolestani enemmän kun kärsiny, erityisesti koulutuksessa. Oon aina ollu se stereotyyppinen kiltti tyttö, joka tekee läksynsä ja tulee toimeen opettajien kanssa. Suomalainen koulujärjestelmä suosii tyttöjä siinä mielessä, että tohon muottiin sopivien on helppo edetä ja pysyä huipulla. Oon ite ollu ala-asteelta tähän päivään asti luokan parhaimmistoa, koska oon oppinu "oikean" opiskelutavan ja noudattanu sitä.
Nää etuoikeuden muodot (ja tässä oli vaan pari) on tottakai yhteydessä keskenään, ja on yhdessä vaikuttanu siihen, mihin oon päätyny elämässä. On se helppoa olla suomalainen valkoihoinen nainen. Jos olisin esimerkiks tummaihoinen somalialaistyttö, osaisin tuskin edes lukea ja mun sukupuolielimet olis silvottu vuosia sitten kulttuuriperinteiden takia. Ei hyvä. :P
Voisin helposti kärsiä valkoihoisen naisen syyllisyydentunteesta, mutta se nyt ei oo hirveen hyödyllistä. Ennemmin oon kiitollinen kaikesta siitä, mitä oon saanu, oli se sitten itse ansaittua tai ilmaiseks saatua. Ja koska oon näin onnekkaassa asemassa, koen että mulla on vastuu antaa takaisin niin paljon kun ikinä pystyn. Naisten oikeuksiin erikoistumalla pystyn hyödyntämään kaikkea, mitä mulla on, ja tekemään töitä sen eteen, että muidenkin ihmisoikeudet toteutuu yhtä hyvin taustasta riippumatta.
Jos tää sai aikaan omantunnontuskia, kiitollisuutta, mitä vaan ajatuksen alkuja, niin hyvä. Jos haluat tämän seurauksena tehdä jotain hyödyllistä, lahjoita Amnestylle ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti