sunnuntai 19. elokuuta 2012

Chicago = koti ♥

Nyt on ollu sen verran kiireisiä päiviä että en oo ehtiny pahemmin kirjoittelemaan. Tässä tulee nyt kerralla paljon asiaa :)

Oon hengaillu viimeiset 3 päivää tosi mukavan brittitytön kanssa. Majaillaan samassa hostellihuoneessa ja tutustuttiin sitä kautta. Perjantaina käytiin ostoksilla, mä toimin turistioppaana koska tiesin jo kaikki parhaat paikat ;) Halusin näyttää sille DSW:n, jossa myydään huippusuunnittelijoiden kenkiä halvalla. Siellä oli edelleen ne samat ihanat kengät jotka näin alkuviikosta. Ne joilla mun ei pitäny osata kävellä. Noh, ajattelin kokeilla niitä ihan piruuttani, ja kappas vaan... Osasin sittenkin kävellä niillä! Ja kun ne oli vielä alennuksessa, niin... Näin pääsi käymään.


HUPS :D Mut ei se kovin väärin ole! Olis ollu paljon suurempi rikos jättää ne kauppaan.

Perjantaina kävin tanssimassa huonekavereiden kanssa, oli tosi hauskaa :) Baarissa soitettiin alkuillasta Lee DeWyzen Sweet Serendipity, mikä on ihan älytöntä, koska sillä oli tosi paljon tekemistä sen kanssa että ylipäätään päädyin Chicagoon! 


Lauantai-iltana päädyin toistamiseen Jay Pritzker Pavilionille, jossa pidetään ilmaisia klassisen musiikin konsertteja. Yleensä mua ei pahemmin kiinnosta klassinen musiikki, mutta näissä puitteissa se oli aivan uskomattoman kaunista. Satoja ihmisiä Chicagon pimenevässä illassa viettämässä aikaa perheen ja ystävien kanssa. Ihan uskomatonta.


Siellä ollessa mulle varmistui lopullisesti jotain, mitä oon aavistellu jo pidemmän aikaa: Chicago on mun koti. Tää on mun paikka maailmassa. Valmistumisen jälkeen mä tuun takaisin ja jään tänne pysyvästi.

Tää kuulostaa varmaan hullulta koska valmistumiseen on vielä 3 vuotta, mutta mulle kaikki tuntuu tosi selvältä. Tää kaupunki ja sen ilmapiiri sopii mulle täydellisesti. Voisin viettää kaiket päivät puistoissa istuskellen ja se riittäis mulle. Mutta täällä voi myös muuttaa maailmaa, esimerkiks Amnestyn toimistolla jossa kävin piipahtamassa muutama päivä sitten :) Mulla on jo muutama hyvä kontakti ja tunnen ydinkeskustan kun omat taskuni viikon kiertelyn perusteella. En epäile hetkeäkään ettenkö pärjäis täällä pidemmän päälle.

Ja jos noi ihmisoikeudet ei sovikaan mulle, niin voin aina alkaa malliks:

toim. huom: KOODI :D

Mutta joo, toivottavasti tää ei nyt tuu ihan hirveenä järkytyksenä kenellekään. Näin tän vaan on tarkotus mennä.

2 kommenttia:

  1. Aikamoista! Sekä koodeilla että ilman x)

    En oikein muuta osaa kommentoida sun valaistumisen kokemuksiin. Toivottavasti myös Madisonissa saat avartavia kokemuksia :D

    VastaaPoista