sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Koti-ikävä

Tänään tuli itku. Aika hassua että kun koti-ikävä vihdoin iskee, se ei kohdistukaan Suomeen vaan Chicagoon. Viihdyn edelleen kampuksella ja valtaosan ajasta oon tyytyväinen elämääni täällä, mutta välillä käy tosi selväks että en kuulu tänne. Sydän jäi Chicagoon.


Ihan hullua että voi rakastaa jotain kaupunkia näin paljon, mutta näin sen kai aina pitikin mennä. Ja merkit oli kyllä ilmassa jo aikoja sitten, ennen kun olin lähelläkään päästä koko mantereelle :) Oon mainostanu kaikille täällä että I Loooove Chicago, mutta mua ei oo kai otettu ihan tosissaan. Tänään kun menin alakerran ruokalaan mielestäni ihan normaalin näkösenä, tshekkiläinen tyttö kysy heti ekana että "Mitä sulle on tapahtunu?" Se näki samantien että oon itkeny. No, tulipahan ainakin selväks että oon ihan tosissani kun sanon että rakastan Chicagoa.

Voi että kun olis kiva kun ei tarvis odottaa että saa muuttaa sinne pysyvästi, mutta oon sentään vaan 3,5 tunnin matkan päässä. Vuodenvaihteessa pystyn oleen siellä jopa 3 viikkoa jos hyvin käy. Täytyy vaan muistaa hengittää niin kyllä se siitä.

Perjantaina pääsen taas hetkeks kotiin.

4 kommenttia:

  1. Mitä sä tekisit Chicagossa, sitten kun asuisit siellä opintojen jälkeen? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työskentelen Amnestyllä naisten oikeuksien asiantuntijana :) Ja oon ylipäätään onnellinen <3

      Poista
  2. Eikö ole olemassa sellainen sanonta, että "Missä sydän, siellä koti"? Tai jotain vastaavaa. Suhun toi ainakin sopii :D

    Ajattele, jos olisit syntynyt Chicagossa, et välttämättä osaisi arvostaa ja rakastaa tuota kaupunkia niin paljon. Kaikella tosiaan on tarkoituksensa, vaikka sitä ei ihan heti huomaisikaan :)

    Vuodenvaihde tulee onneksi nopeasti, joten kyllä sä jaksat odottaa. Hiljaa hyvä tulee x)

    Onpas nää mun viestit tyhjänpäiväisiä tänään, mutta yritän seuraavalla kerralla kommentoida jotain vähän järkevämpää :D

    Hauskoja päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Your home is where your heart is :) Postasin ton facebookiin jo monta viikkoa sitten <3 Ihan totta, oon loppujen lopuks tyytyväinen että oon joutunu odottaan, koska osaan arvostaa jokaista hetkeä entistä enemmän. Ja onpahan jotain mitä tavoitella :)

      Mulle on ihan sama mitä kirjotat, aina on yhtä ihana huomata että oot kommentoinu! <3

      Poista